keskiviikko 7. toukokuuta 2014

No johan on markkinat

Tänään menen markkinoille. Tai marketeille. Markkinat kuulostaa hyvemmältä. Otan paljon kuvia ja näytän sitten kuinka hieno meno siellä on. RAKASTAN TÄKÄLÄISIÄ MARKKINOITA. Viime viikonloppuna oltiin vähän ulkona pailaamassa Byronin ja Luken kanssa. Könyttiin aamun pikkutunneilla Byronille ja sunnuntaina sitten pidettiin vain laiskottelupäivää. Ja mites muutenkaan, kun marketeille vähän pyörimään ja hakemaan ihan sikana ihan sikahyvää safkaa. Täydellistä. Mutta sitten täydellisyyden pilasi maailman kamalin elokuva Human Centipede 2. Pystyn kattomaan aika paljon kaiken näköistä paskaa voimatta pahoin, mutta nyt oli kyllä oksetuskertoimet tsiljoonassa. Onneksi ei ollut darudea, kun olin taas kuskina. Hyvähyvä Larenzo.


Mmm grillattiin Byronilla.

Kähvelsin tän Byronilta, kun ei minulla ollut kameraa mukana.

Hahaha kuolen nauruun. Hostporukat päättivät hankkia kultakaloja ja laittaa ne isoihin kukkaruukkuihin pihalle. Oli kolme kultakalaa; Speedy, Strawberry ja kolmannen nimi aina vähän vaihteli. Kattelin jo kun niitä laitettiin ekaan ruukkuun, että ei hyvältä näytä tämä touhu. Lapsillakin oli jo sellainen hullunkiilto silmissä, että kunhan vain silmät välttävät, pääsevät vähän hipelöimään noita vonkaleita. Sitten jostain syystä ne piti siirtää johonkin toiseen ruukkuun ja mun hostdaddy sai siirtourakan harteilleen. Se vain otti kauhan ja kippasi kalat toiseen ruukkuun. Meni ehkä 10 manaattia kun muksut alkoivat ihmettelemään, miksi meijän mansikki aka Strawberry vain lilluu vedessä. Äkkiä anonyymi-kalastakin häiveni elon merkit. No kappas, hostdaddy ei muistanut laittaa hoitotippoja veteen eikä totuttaa kaloja veden lämpötilan muutokseen niin kalpatenhan siinä kävi. Vain Speedy selvisi.
Seuraavana päivänä kävivät hakemassa muutaman fisusen lisää. No mun babybuddyhan se siellä oli niitä heti onkimassa. Ja ny tulee oikein loppuhuipennus. Eilen olin kuskaamassa Dakotaa mun reppuselässä ja loikoteltiin lasiovien ohi. Ja mitä ulkona tapahtuikaan. Näitten ruttunaamakissa on puoliksi siellä ruukussa  kalastelemassa maailman epäonnisimpia kultakaloja. Nyt on vesi täynnä katin karvoja. Ovat kalat onnekaita, jos selviävät ensi viikkoon.

Nyt jatkan työhakemuksen tekoa. Kolme viikkoa ja pitäisi olla joku työpaikka vissiin.

Au fiidesen
Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti