Lontoos on vaik mitä!

Viis päivää meni nopiaa! Oli huippua Ashleyn kanssa zippailla menemään ja olla osana niiden perheen arkea muutaman päivän. Tää oli nyt toinen kerta kun olin sen perheen luona ja jos pitäis kuvata niitä yhdellä sanalla, niin se olis: LAAVLEI.

Ekana päivänä käytiin vaan syömässä ja mentiin Ashleyn veljen luokse pariksi yöksi, koska Ashleyn äiti ei tiennyt ollenkaan Ashleyn tulleen kotiin ja se piti siis yllättää lauantaina pölähtämällä sen viiskymppisille. Siellä lymyiltiin ja käytiin kiertelemässä Lontoota ja syömässä ja juomassa ja syömässä taas. Syöminen oli iso osa koko reissua. Ja kahvi.

Lauantaina aamu alkoi sillai lepposasti; kahvia ja keksejä ja kasvonaamioita. Jätin Ashleyn toipumaan zetlaagista ja lähin juomaan lisää kahvia keskustaan. Ja tietysti kiertelemään kaikkia outdoor-kauppoja. Tarkotus oli katella uusia snoukkahousuja ja -takkia, mutta vähän huonolla tuloksella. Mut kahvittelu ja kaiken harrastuskaman hypistely näin rehellisyyden nimissä tuo jotain ihan älytöntä mielihyvää, vaikka ei mitään varsinaisesti löydäkään.

The big night oli sit illalla kun tehtiin täsmäisku Ashleyn kanssa syntymäpäiväjuhlille. Baarin piikin ansiosta jaksoin korkokengistä huolimatta moonwalkata, twistata ja tehdä herraties mitä muita galaksien räjäyttäviä tanssimooveja ihan hamaan valomerkkiin asti.

Aamusta ei sen enempää kun että aloin selvittelemään, että josko Lontoo tällä kertaa vois tarjota jotain muutakin kun vaan syömistä, juomista ja Big Benejä. Niin Lontoossahan vois tehä vaikka mitä aktiviteetteja. Mutta koska mulla oli vaan pari päivää aikaa, niin kaikki nää oli täyteen buukattuja. Eli kannattaa luultavasti buukata ihan hyvissä ajoin ennen reissua.

Jooga-tunteja:

Lontoossa on tosi paljon erilaisia jooga-tunteja ja workshoppeja. Kesällä kannattaa googletella puistojoogia, monesti saattaa löytää ilmaisiakin. Ja akrojooga-jameja eli myös aika runsain määrin! 

10 Alternative Yoga workouts in London
http://londonist.com/2014/01/altyoga

The Best Yoga Studios in London
http://theculturetrip.com/europe/united-kingdom/england/london/articles/8-london-yoga-studios-you-should-know/

Kajakointia:

Nää järkkäilee kajakkiretkiä Thamesissa ja vaikka mitä muuta. On yön yli kestävää retkeä ja yöuintia ja nuotioretkeä ym. Tosin vain tiettyinä päivinä, joten kannattaa buukata etukäteen.

https://secretadventures.org/adventures/

Kiipeilyä:

Tällänenkin tuli vastaan, eli parhaat seinäkiipeilypaikat Lontoossa

http://londonist.com/2014/03/where-to-go-climbing-the-best-centres-in-london

Nää muutamat olis etenkin kiinnostaneet. Pyöräretkiäkin järkätään Lontoossa aika paljon, jos ei jaksa busseissa körötellä. Kannattaa tsekata myös https://www.groupon.co.uk/vouchers/london, sieltä löytyy vaikka hur mycket kaikkea hauskaa tekemistä.

Kajakoinnin sijasta käveltiin vaan ympäri katuja ja käytiin vikana päivänä Camden Townissa. Siellä on aina jotenkin kiva tunnelma. Tässä vielä jotain silmiä hiveleviä selfieitä reissulta. Aijai.

NOI KUPLAT HYÖKKÄILI PÄÄLLE! MINUNKIN!

Olkapää pipinä voi antaa inspiraation kasvaa. Kalliot ja seinät, beware!

Good morning Ruislip!

Good morning diabetes!

Aina kiva nähä kavereita, joiden kanssa on joskus reissannut tai asunut jossain muualla. Tulee monesti jaettua sellasten ihmisten kanssa aika paljonkin.
Mutta nyt kimpsut kasaan ja telttaretkelle rauhoittamaan kaiken liikenteen ja metelin ja suurkylän runtelemia hermoja.

Laura

Aika meni, minä en

Aika tasan vuosi sitten seisoin Helsinki-Vantaan lentokentällä tukka takussa, kesämekko päällä, rinkka selässä, varvastossut jalassa, naurettavan pieni summa rahaa tilillä, Indoista ostettu kaulakoru kaulassa. Kenenkään tietämättä. Paitsi äiti tiesi. Näen vieläkin äidin helpottuneen, mutta selvästi säälivän katseen kun se seisoi kentällä vastassa. Olin ihanasti kotona; reppu täynnä seikkailuja ja muistoja. Pieniä palasia siroteltu vähän sinne tänne maailmalle.

Päätin kotona olon kunniaksi kokeilla vähän oikeeta elämää. Sitä mistä kaikki aina puhuu. Opiskella jotain. Ja olla tärkeä. Tai kirjoittaa vakituinen työsopimus. Säästää asuntoa varten. Mahdollisimman paljon lainaa. Tai olla hauska. Kävisin joka viikonloppu juhlissa. Ostin paljettimekonkin. Harkitsin vakavasti ripsienpidennyksiä. En ottanut. 

Jossain kohdassa sitten luovutin ja päätin että vuoden olen Suomessa ja sitten on taas aika pakata rinkka ja jättää paljettimekot sekä asuntolainat, kuin opiskelutkin muille. Jossain kohtaa täytyi kyllä jonkin mennä pieleen, koska kirjoittelen tällä hetkellä Helsingin Kampissa blogiin palettimekosta, jalat varsin tukevasti suomalaisen, syksyn värittämän maan pinnalla. Eikä ole lentolippuja takataskussa. Rinkkakin kaapissa. 

Alkushokin jälkeen rauhoitin mieleni ja tilanteen. Ei hätää. Tästä selvitään. Onneksi tämä on mun elämä ja saan tehdä siihen ihan omia sääntöjä. Ja käytin Laura-Maailman kaikkivaltiaan valtuuksiani ja muutin "Maailmanmatka 2015" nimeksi "Maailmanmatka 2016". Huh, kaikki siis hyvin. 

Aloin miettimään viimeistä vuotta. Ja aika kivaa ollut täällä Suomessa. Syksy vuosimallia 2014 oli ihana ja lämmin ja jälleennäkemiset olivat upeita. Musta pidettiin tosi hyvää huolta. Talvi oli harmaa ja synkkä. Kaikin puolin. Ostin sen kamalan paljettimekonkin silloin. Mietin paljon. Olin Lontoossa moikkaamassa ystäviä. Se oli ihanaa. Kevät oli kaihoisa. Ja tapahtui paljon. Meni nopeasti. Aloitin vapaaottelun ja kärsin vammoista. Kävin retkillä. Kesä oli työn täyteinen. Ja ystävien täyteinen. Olin Norjassa vaeltamassa. Se oli fiasko. Kiipeilin. Inspiroiduin. En aina harjannut hiuksia. Tein pieniä seikkailuja. Ja nyt syksy on taas täällä. Ja mä rakastan syksyä.

Vuosi kuvina näyttää jokseenkin tältä:

 Tulin Suomeen. Kaihoisasti katselin järvelle. Oli kylmä, mutta kuitenkin aika lämmin.

Sinua kaipasin. Jälleennäkeminen tuoksui omenoilta.

Sinut näin ensimmäistä kertaa. Sydänsydänsydän! Ihanat majoitti koditonta. 

Menninkäiset metsässä. Huivit ja pipot tuntuivat kivoilta.

Rannekorut tippuivat yksi kerrallaan pois.

Olin kissanvahtina. 

 Päätin opetella uuden taidon. Isä antoi kitaran.

Tämä oli sitä paljettimekkoaikaa. 

Kaikki hyvä loppuu aikanaan; myös kodittoman tuhlaajatytön elämä. Muutin Helsinkiin. Paljettielämä tosin jatkui.

Vanhenin. Ja elämä alkoi tuntua hyvältä ja seesteiseltä. Tässä syntymäpäiväjuhlani. Myönnettäköön, että saatoin kuvan jälkeen lähteä juhlimaan. Ja sain syntymäpäivädrinkin.

 Joulu oli ihmeellinen

Tapasin rakkaita Uutena Vuotena Lontoossa. Ei sanoja.

 Löysin itseni juoksemasta. Siitä nautin.

Kävin myös pelaamassa jääkiekkoa ja luistelemassa. Se oli hauskaa. Kaaduin. 

Jossain välissä oli kai kevät

Kesä saapui vihdoin. Kajakoimassa olin.

 Pyöräretkellä. En tiennyt, että siitä voi tulla takapuoli niin kipeäksi.

 Repovedellä kävin. Siellä oli kaunista.

Saran kanssa seikkailimme Helsingissä. Seikkailut maistuivat mansikoilta.

 Retkeilin vanhan ystävän kanssa. Juotiin viiniä ja syötiin suklaata. Sade ropisi telttaan. Aika hävisi.

 Seikkailin veljen ja veikan pojan kanssa. Karhun kesytimme. Oli tarinoita nuotiolla. Paljon haleja ja kaikkea maagista.

Nukuin riippumatossa. Ja heräsin sadepisaroihin tarpissa. Hyvän tovin katselin järvelle. Oli niin lämmintä olla makuupussissa. 

Kiipeilin. Ja innostuin. Haaveilin vuorista.

Vuorille lähdin Norjaan. Voi mikä seikkailu.

 Oli rokuliviikonloppu. Lauloin karaokea. Viiniä join. Nauroin paljon. Kesäyössä käveltiin paljain jaloin. Ja aamuyöllä Hietsussa pulahdettiin. On niin kivaa olla nuori.

Rullaluistelin Helsingin katuja. Ja menin kalliolle pötköttelemään. Niinan kanssa metsästettiin illalla auringonlaskua. Ehkä me se vielä joskus löydetään.

Haaveilin

Tutustuin uusiin huipputyyppeihin.

Yhden kanssa löytyi yhteinen harrastus. Mikä oli superjuttu.

Ashley ja Adriana tuli Helsinkiin. Naurettiin paljon. Olin niin onnellinen.

Siinä vuoden kohokohtia joitain!

En oikein tiedä mikä tän blogin funktio nyt on, mutta se selvinnee. Ehkä. Tuli vain tosi vahva intuitio, että tämä pitää herättää taas henkiin!

Syysterveisin

Laura