maanantai 24. helmikuuta 2014

Darwin city!

Kamala miten tämä aika rientää! Ihan hirvittää, 2 kuukautta jo Ausseissa. Ja kaikki menny paremmin kuin hyvin. Australian Darwiniin saavuin tosiaan 29.12.13. Yritin viime metreille asti kehittää jotain koppaskonsteja, millä oisin voinu jäädä vielä vähäks aikaa Balille. En ollu sen takia yhtään sisäistänyt, että oon aikuisten oikeesti menossa Ausseihin. Plus ajattelin toivoin vielä lentokoneessa, että jotain ongelmaa tulee Australian kentällä ja lähettävät mut takasin. Suurena yllätyksenä (vaikka mulla oli purkki MEHILÄISkenkävahaa rinkassa eikä paluulippua saatika viittä tonttua tilillä) päästivät minut maahan. Olivat vain että hey, no worries mate! Astelin sitten lentokentän ovista linkuttaen toinen jalka ihan mäsänä ja kevyen hippilookin kera. Kun en ollut yhtään ehtinyt ajattelemaan mitä sitten perillä. Onneksi vastaan tullut hostperheen äiti oli vaan enemmänki huvittunut.

Päästiin näitten kotio joskus yheksän aikoihin illalla, katottiin Itse Ilkimystä perheen poitsun kanssa ja se ihanasti sano että "Laura, even I haven't ever seen you, I've always loved you" ja perään "Laura, remember that your heart will always be in mine". Ja siihen perään sydämen sulattava tuijotus pienillä ruskeilla nappisilmillä. EN KESTÄ!

Pari ekaa viikkoa meni vähän sulatellessa kaikkea. En ois ihan vielä ollu valmis jättää reissaamista taakse. Ihan kamalaa oli purkaa rinkka ja laittaa se komeroon, ladata loput reissukuvat koneelle, harjata hiukset, ostaa oikeat kengät ja kelpovaatteet. Ja rintsikat! Herranjestas, viimesen kuukauden olin kulkenu pelkissä bikineissä. Sitten vielä aamuheräämiset, 5 ateriaa päivässä, pitää olla perillä viikonpäivistä...

Nousin kuitenkin tuhkista kuin feenikslintu konsanaan ja pakotin itteni ihmisten ilmoille. Sainkin sitten nopiaa uusia kaiffareita, joista osa on jo itseasiassa lähteny. Mutta kaiken kaikkiaan tosi hyvin olen viihtynyt. Pieni on kaupunki, paljon krokotiileja, sellanen mukavan lepposa ilmapiiri, ihmiset hymyilee paljon ja juttelee ventovieraille. Ei ollenkaan paha. Ajattelin mennä joku päivä oikein urakalla kuvailemaan mestoja, niin voin sitten esitellä tän koko hulppean Pohjoisterritorion pääkaupungin!

Ja nyt kauhee kuvaoksennus. Tällasta oon siis puuhaillut viimesen parin kuukauden aikana:

Juhlinut Uutta Vuotta näissä maisemissa








 Käynyt uimassa. Varmaan ainut paikka missä ei ole haikaloja tai krokotiileja tai tappavia meduusoja. Tai tiedä vaikka oiskin.


 Kävellyt bussipysäkiltä kotio. Täällä on muuten ihan erilainen taivas. Ei kirkkaan sininen vaan tollai harmaan sininen. Siihen vielä yhdistettynä vihreät palmupuut ja punanen sora, AVOT!


 Käynyt rimpsalla Eveliinan ja Hennan kanssa.


 Hengaillut Waterfrontilla.



 Leiponut ystävilleni HERRRKULLISIA pannukakkuja. Voin antaa teille reseptinkin: kananmunaa ja banaania. Kas siinä.


 Ystäväni Ranskis yritti siihen tulla jotain pätemään. "These are not pancakes, these are omelets!". Pannukakkuja ja sillä vissi.


Iltakahvitellut ystävän luona ystävien kanssa.


 Päivällistänyt ystävien luona ystävien kera. Ranskikset on hyviä kokkeja, eli kelpoystäviä siis.


 Viinitellyt Eveliinan kanssa.


 Bongannut krokotiileja. Siis voitteko kuvitella, tää kuva on otettu LASTEN leikkipuistosta. Koko ajan saa olla varpasillaan. Krokotiileja jokapuolella.


 Bongannut suomalaisia brändejä. Saldo tähän mennessä: Nokia, Angry Birds ja Finlandia Vodka. Vai omistaako Nokian ees enää suomalaiset?


 Jätskitellyt Eveliinan kanssa. Tästä tuli niin hauska vitsi. Ajatelkaa, tollanen pehmistötterö maksaa täällä mäkkärissä 0,30$ ja esim. sunday yli 4$. Mikä järki tässä on? No ei mikään! Kertokaa, jos keksitte. Mä oon ihan pääni puhki jo yrittänyt fundeerata tätä.


 Tahdoin nyt vain laittaa kuvan mun mansikoista.


 Hostperheen isä on kova kalamies, on tehnyt sitä joskus työkseenkin. Ja lupasi ottaa mut joku kerta kalareissulle ja lupasi myös, että saan sellasen kalahatun! Mutta niin, esim. tämä rapu tässä on ihan itse poimittu! Ja hyvää oli.


 Istunut iltoja kera ranskisten. Ja filippiiniläisen.


 Touhunnut lasten kanssa...


 Käynyt lenkillä ja salilla. Tiedän, tässä kuvassahan vaan törötän mun huoneessa, mutta uskokaa vain, lenkille läksin kuvan jälkeen.


 Saanut ihania aamuherätyksiä.


 Kahvitellut lisää.


 Touhunnut lisää lasten kanssa.




 Loppukevennys.


 Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti