Tänään heräsin aikaisin ja lähdin aamupalan jälkeen etsimään bussiasemaa. Löytyikin jotain epämääräisiä busseja kadun kupeesta, johon hostellin nainen mut neuvoi. Heti tuli mies nro 1 kyselemään, minne mulla on matka. Tai niin oletan sen kysyneen, enhän ymmärrä venäjää. Kerroin määränpään ja mies viittoi mut tyhjään minibussiin ja lähti matkoihinsa. Kohta mies nro 2 tulee ja viittoo mut seuraavaan minibussiin, tyhjä tämäkin. Sitten tulee mies nro 3 ajamaan tätä minibussia ja päädytään johonkin parkkipaikalle. Sitten tää mies nro 3 vie mut kolmanteen minibussiin, joka on täynnä paikallisia. Sitten mies nro 4 tulee ajamaan tätä minibussi nro 3:a! Kätevää!!
Irkutskista Lisvyankaan on n. 60 km ja matka taittui n. tunnissa. Listvyankassa kävelin, otin kuvia, söin järven omaa Omul-kalaa ja nautin hiljaisuudesta. Sielläkään ei ole siis nyt mikään sesonkiaika. Iltapäivällä löysin minibussin samasta paikasta, mihin edellinen oli mut jättänyt.
Voin kertoa vähän nippelitietoa vielä:
- Baikal on maaailman syvin järvi, syvimmillään1637 m. Siis miettikää nyt.
-Vesi on melkein kaikkialla Baikalissa juomakelpoista.
-Niin, ja on tilavuudeltaankin maailman isoin järvi, yli 20 000 km3!
-Sillä on ihan omaa eläimistöä, wikipediassa puhutaan sanoilla "kotoperäistä eläimistöä".
-Järvellä on saaria ja tuolla voi harrastaa vaikka mitä aktiviteetteja.
-Ja tosiaan se Omul-kalakin on ihan kotoperäinen, ei siis mistään muualta saa Omulia
Minibus nro 1 |
Listvyanka |
Löysin tollasen mongolialaisen turistin |
Kisulinkin löysin! |
Omul |
Ruuan jälkeen olen yleensä vähintäänkin näin tyytyväinen |
-Laura
Vau mitä maisemia!
VastaaPoistaNo niimpä! Kyllä mieli lepää (:
VastaaPoista