Lähdön hetket käsillä

Mentiin torstaina sinne kalamarkkinoille skootterilla thaityyliin, eli kolme yhen mopedin kyydissä ja kellään ei kypäriä. Fabio ajoi ja italialaiseen tyyliin pälpätteli koko matkan mulle ja Paolalle sinne taakse. Hyvin kuitenkin meni ja vielä henki pihisee! Kierreltiin  jonkin aikaa torilla ja napattiin mukaan katkarapuja, niitä pieniä mustekaloja ja jotain vaaleanpunaisia kaloja. Fabio kävi heittämässä kalat resortille, jonka jälkeen minä, Fabio, Paola, Marie ja italiailanen Philip meijän resorilta mentiin yhteen italialaiseen ravintolaan. Otettiin hiukopalaksi jotain italialaista pizzan tyylistä ja nyt voin varmaksi sanoa, että Italian reissu odottaa kyllä keväällä! Haha, tää alkaa olla enemmänki joku ruokablogi.. Mut hei, ruoka ON hyvää! No joo, mentiin vielä varaamaan mulle paikka perjantaiselle saaritripille, jonne Paola ja Fabio mut kutsui. Sitten taas kansainvälisellä thai-italialaistyyliillä resortille, jossa relaksoiduttiin ja istuskeltiin rannalla kera muutamien.. Ensin puhuttiin vaan Fabion ja Paolan kanssa, että mennään ostamaan kalaa ja grillataan täällä. Myöhemmin myös Marie tuli mukaan, sitten pyydettiin Raytäkin ja kun törmättiin tähän toiseen italiaiseen parivaljakkoon, joukko kasvoi taas kahdella. Mutta oli sitäkin hauskempaa, istuttiin pitkään syömässä, kuunneltiin hyvää musiikkia ja puhuttiin kielillä. Italialaisten mielestä oli kovin hauskaa, kun harjoittelin orastavia italian kielen taitojani. BELISSSIMO! Ruoka oli erihyvää, vaikka kalat eivät kuulemma soveltunut oikein grillaamiseen (resortin naisen mukaan), mutta tähän mulla ei ollut osaa eikä arpaa! Nimittäin kalatorilla seurasin vaan muita ja nyökyttelin tietäväisenä, mutta jätin kalojen valkkaamisen kuitenkin muille. Joka tapauksessa ilta oli erittäin onnistunut ja oikeesti surettaa paljon jättää nää kaikki ihanat ihmiset tänne. Voin vaan toivoa, että pidetään yhteyttä ja ehkä joskus vielä tavataan.

  
Seuraavana aamuna oli herätys klo 07.00, joka oli varmaan aikasin täällä tähän mennessä. Matkattiin speedboatilla ja koska edellinen ilta vähän venyi ja mulla saattoi olla ihan pienen pienet olot aamulla, vaati aalloissa pomppiminen vähän syvään hengittelyä.. Suoriuduin kuitenkin urheasti päivästä, johon sisältyi snorklaamista, satoja askelmia rappusissa näköalapaikoille, viidakkoa, apinoita, uimista ja kippaskappas syömistä! Tultiin takas resortille neljän paikkeilla ja viimeisillä voimillani, jalkani maitohapoilla laahustin riippukeinuuni. Täällä pitäisi olla nyt sadekausi, ja vasta eilen näin ensimmäiset pisarat. Taivaskin itkee, kun mun pitää lähteä täältä! Lähdettiin illalla vielä syömään ja olin niin väsynyt, ettei naurulle näkynyt loppua. Mut tuntevat tietää, mitä tarkoitan :D Vaihdettiin loppujenkin kanssa sähköpostiosoitteet. Fabio ja Paola on kans viikonlopun Bangkokissa, joten voi olla, että törmätään vielä siellä.

 Tänään on nukkunut pitkään ja pakkaillut. Nyt istuskelen resortilla ja ootan bussia, jonka pitäis lähteä neljältä satamaan, satamasta meen paatilla mantereelle, josta lähtee yöbussi Bangkokiin. Bangkokissa oon yhden yön ja lähen aamujunalla sinne Pak Chongiin. Viidakko siis kutsuu ja rinkkaan on jo pakattu viidakkoveitsi, lannevaate ja rambopanta!

Ps. siellä on kuulemma varsinkin sadekaudella PALJON iilimatoja, jotka oikein vaanii polkujen varrella uhrejaan. Tämä on jopa minulle uusi tilanne, joten pitää miettiä tarkoin sopiva stragedia..
 
Rambolaura kuittaa ja palailee, ellei viidakko vie mukanaan.